On hyvin erikoista, että Muinaiseen Roomaan liittyen viimeisen kahden vuosituhannen ajan aatehistorioitsijoita, historioitsijoita, ekonomeja ja teologeja on kiinnostanut lähes ainoastaan kysymys siitä, miksi Muinainen Rooma tuhoutui. Erilaisia teorioita siitä on luultavasti yli sata! Ehkä ihmiskuntaa kiinnostaa kuviteltujen syntien märehtiminen, tai ainakin historioitsijoita ja teologeja.
Mutta erikoisuus on siinä, että lähes ketään ei näytä kiinnostavan paljon kiinnostavampi kysymys, josta voisi jotain oppiakin, eli miksi Muinainen Rooma syntyi? Miksi yksi kyläpahanen valloitti lähes koko länsimaailman? Samanlaisia innokkaasti sotivia käpykyliä oli samalla alueella pilvin pimein.
Kysymykseen voi epäilemättä vastata monella tapaa. Yksi teoria on väittää, että nousu maailmanvallaksi johtui talousliberalismin pääperiaatteiden intuitiivisestä noudattamisesta. Mainittakoon näistä periaatteista neljä.
Ensinnäkin, massiivinen Rooman ulkopuolelta tuleva eri väestöjen sisäänmuutto. Maahanmuuttajat, työläiset, orjat, eri kulttuurit, eri uskonnot jne. integroitiin Roomaan ällistyttävällä tehokkuudella ja suvaitsevuudella. Ja kun sosiaaliturvaa ei ollut, niin johan maistui kaikki palkkatyö!
Toiseksikin, toimivan maahanmuuton, voitettujen sotien sekä massiivisten infrastruktuurihankkeiden (tiet, kylpylät, viemärijärjestelmät, amfiteatterit, julkiset rakennukset) johdosta Muinaisessa Roomassa oli käytännössä jatkuva talouskasvu.
Kolmanneksi, valloitetuille alueille, varsinkin Rooman alkuaikoina, ei asetettu raskaita veroja maksettaviksi. Alkuaikoina oli vain yksi velvollisuus: tuottaa, kyläkaupungin koosta riippuen, jokunen sotilas Rooman armeijalle. Ei muuta. Ei siis hallintoa (joka sitä paitsi olisi ollut liian vaikea järjestää), ei veroja eikä valvovia virkamiehiä. Vastineeksi Rooma tarjosi sotilaallista turvaa. Nykytermein ilmaistuna valloitetut alueet ja kaupungit joutuivat maksamaan vain ”ulkopoliittisesta turvallisuudesta”. Muutoin saivat pitää tuottamansa.
Neljänneksi, kaikilla Rooman kansalaisilla oli mahdollisuus rikastaa itseään. (Orjilla ei ollut kansalaisuutta.) Tämä mahdollistui kun plebeijit ja patriisit saivat sovittua pahimmat kiistansa. Toki tämä rikastuminen tapahtui monesti hyvinkin moraalittomalla ja tuomittavalla tavalla (korruptio, erilaiset ryöstösodat jne). Mutta muilla kaupunkivaltioilla ei samaa mahdollisuutta ollut, joten tietenkin mahdollisimman moni roomalainen pyrki käyttämään tilannetta hyväkseen.
Ei pidä väittää, että Muinainen Rooma olisi missään mielessä esimerkki siitä, mitä pitäisi tehdä. Mutta kyllä se sen osoittaa, että liberalismi tuottaa materiaalista hyvinvointia.