Muinaisessa Rooman armeijassa pretoriaanikaarti eli keisarin henkilökohtaiset turvamiehet olivat etuoikeutettuja. Esimerkiksi heidän palvelusaikansa oli 16 vuotta ja sitä seuraava eläke 20 000 sestertiusta, kun legioonalaisen palvelusaika oli 20 vuotta ja eläke 12 000 sestertiusta. Pretoriaanikaartilaisilla oli myös tuplapalkka verrattuna legioonalaisiin.(Image text)
On tärkeää ymmärtää oikein käsite « olla etuoikeutettu ». Monelle tulee suurena yllätyksenä, että rikastuminen, menestys tai onnistuminen eivät lainkaan tarkoita samaa kuin olla etuoikeutettu.
Olla etuoikeutettu edellyttää yhteistä varallisuutta tai resursseja. Ihminen joka poimii mustikoita ja myy niitä muille jotka vapaaehtoisesti niitä ostavat, ja rikastuu siten, ei ole etuoikeutettu vaan menestynyt. Ihminen joka rakentaa itselleen iisakinkirkkomaisen kesämökin, ei ole etuoikeutettu vaan ahkera.
Sen sijaan se joka ottaa yhteisistä varoista, ensin, jolle on varattu etukäteen osa, joka ottaa yhteisistä varoista eniten, kenties muita pidempään, kenties muita turvallisemmin, tai ottaa sieltä muiden rahoittamia mahdollisuuksia tai joka saa maksaa muita vähemmän veroja – hän on etuoikeutettu. Se joka saa yhteisestä kassasta muita enemmän joko rahaa, muiden maksamaa vapaa-aikaa tai mitä hyvänsä arvokkaana pidettyä, on aito etuoikeutettu. Rikas, menestynyt tai onnekas eivät tarkoita etuoikeutettua. On myös täysin mahdollista, että keskiluokkaan kuuluva on etuoikeutetumpi kuin rikas.
Tästä seuraa se, että mitä vahvempi ja monitoiminnallisempi valtio on, sitä enemmän on myös etuoikeutettuja. Iso valtio tarkoittaa usein vain korkeaa veroastetta (sen vastakohta on talousliberalismi joka kannattaa matalia veroasteita), joten kokeillaanpa ajatusleikkiä: kenelle vahvan valtion kannattajan mielestä nämä korotetut verorahat käytännössä pitäisi antaa? Kehitysmaille? Ei. Itä-Euroopan lastenkoteihin? Ei. Aasian saasteiden vähentämiseen? Ei. Työttömille? Ei. Vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen? Ei.
Jaaha. No entäpä virkamiesten palkat? Joo! Julkisen sektorin palkankorotukset? Joo! Opettajien palkalliset vuosilomat? Joo! Huonosti tuottavan työn tukeminen? Joo! Lisävirkojen perustaminen syrjäseudulle? Joo! Kannattamattomat liikennehankkeet maan kuudenneksi suurimpaan kaupunkiin? Joo! Yritystukiin? Joo! Maataloustukiin? Joo! Eläkeläisille? Joo!
Jatkuvasti vahvistuvaa valtiota kannattava siis kannattaa etuoikeutettujen etuoikeuksien lisäämistä, mutta ei kannata sellaisia yhteisiä hankkeita, joista kaikki hyötyisivät mahdollisimman paljon.
Kun ymmärtää oikein mitä olla etuoikeutettu tarkoittaa, niin se muuttaa maailmankatsomusta.
