Vanhan ajan talous liittyy usein maaseutuun. Kaupunkilaista voi mietityttää, paljonko aikaa ja vaivaa vaatisi se, että etualan tuotteista tekisi itse vihannesfondin. (Image text)
Taloudessa ja hinnanmuodostuksessa on kyse useiden eri toimijoiden toiminnasta vapailla markkinoilla. Erilaisia tavoitteita vapailla markkinoilla on mitä erilaisimpia, eri tavalla painottuvia, eri tavoin uusiutuvia, muuttuvia, kuolevia, tilanne- ja tunnekohtaisia. Lisäksi nämä tavoitteet ovat usein ristiriidassa sekä yksilön omien muiden tai aiempien tavoitteiden kanssa sekä muiden ihmisten tavoitteiden kanssa. Eikä tämä vielä mitään. Lisäksi kaikkia näitä tavoitteita koskeva tieto on vajaata, muuttuvaa, lisääntyvää, unohtuvaa, yksipuolista tai vaikkapa intressien mukaan vaihtuvaa.
Yksi mahtava esimerkki nykytalouden monipuolisuudesta on brändääminen eli mielikuvien luominen jostain tuottesta. Siinähän tuote voi irrota täysin ostajan aiemmista luonnollisiksi ja rationaalisiksi koetuista reaalitarpeista. Brändäämiseen kuuluu olennaisesti nopea muuttuminen, kyllästyminen, innostuminen, « boom or bust ».
Stoastadilaisuuden näkökulmasta brändääminen on mitä mielenkiintoisin ilmiö: siinähän tunkeudutaan ihmisten arkipäivään ja tarjotaan sinne keksittyjä tunteita tai asenteita, ja koska me ihmiset olemme sosiaalisia, niin moni hyväksyy ja antaa luvan tarjotulle tunteelle tai asenteelle. Samalla usein käy niin, että tämän takia markkinoilla kilpailevien tuotteiden kiinnostavuus laskee, vaikka ne olisivat parempia tuotteita aiemmilla kriteereillä.
Näin ollen termi talous, merkityksessä kotitalous (oikos-nomia) on kapea ja riittämätön. Talouden muuttuva monipuolisuus ei palaudu perheen yhteiseen hyvään. Erilaisten yhteisöjen päämäärät, uskomukset ja elämäntilanteet vaihtelevat, yksilöiden arvostukset vaihtelevat vielä enemmän.
Nykyisin talous on monipuolista, ja monipuolisuutta pitää ymmärtää monipuolisuutena. Aiemmin talous oli merkittävästi yksinkertaisempaa, jo ihan sen takia että oltiin köyhempiä.
Pohjimmiltaan kuitenkin kaikki talous on vaihtamista ja sopeuttamista erilaisiin haluihin. Vitonen kauppiaalle, kanankoipi minulle. Katallaktiikka sanana tarkoittaa juuri vapaata vaihtamista ja sopeuttamista, ja terminä se on mielestämme nykymaailmassa parempi kuin talous. Mutta emme missään tapauksessa väitä, että taloustiedettä pitäisi harjoittaa juuri nimenomaan tältä pohjalta tai että taloustiede olisi tässä suhteessa jotenkin väärässä tai erehtynyt, ei. Mutta tässä julkaisussa koetetaan pohdiskella, ajatella ja ymmärtää arkitaloutta ja etenkin hintojenmuodostusta nykyaikaisen monipuolisuuden kautta. Lisäksi sanan talous yleisyydestä johtuen on pakko hyväksyä sen käyttö, joten niin teemme itsekin.
